Bussikuskin kaappaamat

Pikainen päivitys viikonlopulta. Meillä oli itävaltalainen EVS-tyttö täällä käymässä luonamme ja käväistiin sitten lauantaina Edessassa katsomassa vesiputouksia. Sunnuntaina suunnattiin Litochoron lähelle Platamonakseen tsekkaamaan niiden linna. Ainoa moka sattui siinä, että Platamonaksen kylä olikin kauempana kuin itse linna ja bussikuski ei päästänyt meitä ulos bussista! Yritettiin selittää, että haluamme sinne linnalle, mutta vastauksena oli vain tiukka "you have tickets to Platamonas, I will take you to Platamonas!" :D Niinpä sitten köröttelimme tuonne rantsustaan tunnettuun kylään ja kesti kolme tuntia kävellä sieltä takaisin sinne linnalle!


Edessan vesiputoukset ovat luonnonnähtävyys kerrassaan

Delphi completed

Delphi on nyt valloitettu! Eilen illalla kävimme kiertelemässä arkeologisen alueen ilmaisella osuudella, missä pönötti tuo lähes jokaisessa Delphi-aiheisessa postikortissa esiintyvä tholos, josta ei juuri ole jäljellä muuta kuin kolme jälleenrakennettua pilaria.





Tänään aamulla heräsimme aikaisin, sillä museo ja arkeologisen alueen maksullinen puoli aukesivat jo klo 08, joten eikun menoksi. Aamuauringossa sipsuttelimme ihmettelemässä oraakkelin kiveä, Apollonin temppeliä, amphiteatteria sekä lukuisia aarrekammioita.





Lopuksi hilpaisimme museoon, jossa työskenteli ilmeisen kissarakas portinvartija tai joku, sillä paikalla piisasi miukumaukuja samaan tapaan kuin siellä hyvin usein mainitussa Vilkkilässä ikään! Yleisövessasta löysimme jopa ison säkillisen kissanruokaa, joten hellässä huomassa kisulit ainakin asustivat :)



Nyt se on nähty. Ei muuta kuin takaisin Ateenaan!

Kohti Delfoita

Seuraavana aamuna suuntasimmekin sitten Delfoihin, joka mainitaan yhtenä must see kohteena Kreikassa. Tunnetuin paikka lienee oraakkelistaan. Delfoi on pieni, 3 tunnin bussimatkan päässä Ateenasta sijaitseva vuoristokylä, jota ennen pidettiin Maailman Napana johtuen kertomuksesta, jossa Zeus päästi kaksi kotkaa lentämään maailman ympäri vastakkaisista suunnista ja kotkat kohtasivat toisensa Delfoissa.



Yöpymissijanamme toimi Hotel Varonos, jota voin täysin varauksetta suositella kaikille! Aivan mahtava paikka! Tästä ei hinta-laatusuhde enää paremmaksi voi mennä, sanoisin. Meitä odotti huoneessa tervetulotoivotuksena mm. pieni pullo paikallista viiniä!



Tietysti jonkinmoista toleranssia voi vaatia paikan keski-ikäisen rouvan sisustustyyli. Värejä ei ole todellakaan pelätty käyttää :D Oma huoneemme oli kuorrutettu pinkillä. Pinkit verhot, pinkit seinät, pinkit päiväpeitot. Kylppäri sentään oli valkoinen ;D Ja sekin muuten todella hyvä ja toimiva!



Huoneessa oli jopa parveke, josta oli nätti näkymä kylän pääväylälle :3



Hotellin aulassa oli söpö pupu, joka ulkoili pienellä parvekkeella päivisin :3

Ai niin, ja Internet-koneiden vieressä pöydällä oli iso karkkikulho täynnä aikas herkullisia marmeladeja, me approves %D

Aamiainen oli loistokas, löytyi vaikka ja mitä. Itse en jotenkin totu tähän kreikkalaiseen tapaan laittaa aamiaisbuffeteihin tarjolle keksejä ja muita sokerisia leivonnaisia. Kuka sellaisia haluaa syödä aamiaiseksi?! Ilmeisesti kreikkalaiset.

Pakko vielä loppuun laittaa messevät kuvat hotellin aulasta. Jos tätä ei ole sisustanut jossain keski-iän kriisissä rypevä naikkonen, niin ei sitten kukaan :D

Lomalla Ateenassa :)

Viime torstaina tosiaan saavuimme Ateenaan. Minä bussilla Litóchorosta, ystäväni Suomesta lentäen. Kohtaamispaikaksi olimme valinneet yöpymissijamme Hotel Tempin. Perinteiseen, ateenalaisten hostellien tapaan, lämmitys ei tietenkään toiminut ja ensimmäinen yömme kului jokseenkin kylmännihkeissä lakanoissa. Tempin sijainti kuitenkin oli loistava! Siitä pääsi helposti liikkumaan joka suuntaan.







Saavuimme Ateenaan suunnilleen samoihin aikoihin neljän pintaan ja kohtasimme hostellilla joskus viideltä. Onneksi sille päivälle ei osunut lakkoja ja metrot kulkivat. Teimme pienen iltakävelyn Syntagman ja Parlamenttitalon kautta National Gardeniin, jossa oli myös muutama vuohipukki ja aasi laitettuna näytille. Illan pimetessä poikkesimme vielä ihailemaan Hadrianuksen kirjastoa, joka sijaitsi aivan hostellimme kulmilla.

Vessakulttuurista

Hoh, vietetty pitkä viikonloppu Ateenassa ja Delfissä to-ma :) Suomalainen ystäväni tuli vieraisille, ihan mahtavaa hengailla taas tutun kaverin kanssa pitkin kapitaalia ja maailman napaa! Kuvapäivitystä reissusta luvassa tänne, kunhan joudan ja jaksan.

Nyt voisin kuitenkin valittaa sen viimeksi puuttumaan jääneen c)-kohdan, joka palasi muistiini hyvinkin napakasti tuossa reissun aikana, nimittäin VESSAT.



En ehkä halunnut julkaista kuvaa meidän kotivessasta, mutta kuvitukseksi kelvatkoon meidän kotitalo :) Asumme keskimmäisessä kerroksessa vasemmalla.

Jostain syystä suurin osa Kreikan toileteista ovat vailla minkään sortin lukitusjärjestelmää. Usein on olemassa lukko, joka vaatisi avaimen, mutta sellaista ei tietenkään ole missään. Täällä oppii kyllä jonglööräämään pytyllä toinen jalka ovea vasten painettuna. Voisi nimittäin luulla, että lukottomien vessojen maassa olisi joku ääneen sanomaton koodisto, että suljettua vessan ovea ei koskaan avata, ainakaan koputtamatta, mutta voin kertoa, että sellaista ei todellakaan ole :P



Ja tässä kuva naapuritalosta (sekä meidän talon nurkka näkyvissä). Ihan nättiä on, jos minulta kysytään :) Tykkään talostamme, mutta kämppiksellä on kyllä rankkoja antipatioita sitä kohtaan!

Vielä hämmentävämpää oli se, että Thessalonikin Starbucksista löytyi kyllä lukollinen toiletti, mutta seuraavalla asiakkaalla oli ilmeisesti tulenpalava kiire, koska tämä tiirikoi kolikolla sen lukitun vessan oven auki :DDD Hiukan olin höhlä ilme naamalla moisen murron todistamisesta ja nainenkin tajusi kai sitten puikkia vain miesten vessan puolelle minua häiritsemästä x) Kummallisia nämä kreikkalaiset, indeed!

Postimerkeistä

Huu, postimerkkien hinnat pomppasi ylöspäin. Kävin Postissa hakemassa parit merkit, kun piti laittaa tänään synttärikortteja postiin ja nousu 0,70e ---> 0,72e. Ei siis mitään maata mullistavaa, mutta kuitenkin :D Olipas muuten tosi rumia merkkejä. Aiemmat olivat jotain luontoaiheisia, kiva piirretty kuva niissä. Nyt oli jotain Unicef-merkkejä, joissa vain valokuva vaaleaihoisista ja tummaihoisista käsistä, määh. Postin setä ei tietenkään puhunut enkkua, joten ei paljon voinut neuvotella, että onkohan mahdollisesti muunkilaisia merkkejä olemassa :(



Tämä viikko on ollut hyvin aurinkoinen ja ihana Litóchorossa, joten tämä kuva voisi olla yhtä hyvin, vaikka tänään nappaistu :)

Ärsytystä

a) Puuh, tänään olin shoppailemassa ja täytyy sanoa, että yksi asia, josta en kyllä tykkää yhtään kreikkalaisessa vaatekauppakulttuurissa, on se, että sovituskopeissa ei ole peilejä. Haluan suorittaa vaatteidenostotapahtumani mahdollisimman privaatisti, enkä keikistellä liikeen puolella jonkun yleisen peilin edessä kaikkien muiden ihmisten pällisteltävänä. Karmeaa!

Suuremmat puljut tyyliin zarat ja henkkamaukat noudattavat jotain universaalia kaikille liikkeilleen annettua ohjesääntöä ja niissä sentäs sovituskopeista löytyy kokovartalopeilit täälläkin :P

b) On pitänyt jo pitkään riehua tästäkin aiheesta, mutta ei ole vain jaksanut tehdä päivitystä. Helmikuulla yritin mennä katsomaan Valentine's Day lehvan, jonka ihan oikeasti olisin halunnut nähdä ja olinkin revetä onnesta, kun huomasin siitä tarpeeksi aikaisen näytöksen, jotta ehtisin vielä viimoiseen bussiin päästäkseni takaisin kotiin.

Raahauduin Kateriniin ja sain kuulla, koska olin ainoa ihminen paikalla, näytöstä ei pidettäisi. Haukoin siinä sitten henkeä typertyneenä. Kuulemma, jos on kaksi (2) ihmistä, näytös pidetään, mutta yhdelle (1) ei. Suomessa projektorinpyörittäjät saavat sentäs tuntipalkkaa, niin tämmöistä ongelmaa ei ole, joten olin ihan puulla päähän lyötynä, kun ei ollut ikinä tullut mieleenikään moinen järjetön mahdollisuus. Hiemanko koin sillä hetkellä negatiivisia tunteita kämppistäni kohtaan, jota ei elokuvat kiinnosta... Ketään ei saapunut ja jouduin palaamaan karvain mielin Litóchoroon ilman lehvakokemusta :( Helmikuun elokuvasaldo jäi siis nollaan (0).

Nyt sitten saa pelko persuuksissa aina hipsiä tuonne, että onko ikinä sopivaa (lue: tarpeeksi aikaista) näytöstä ja jos on, niin onko siellä sitten muita ihmisiä, että se pidettäisiin. Hitto soikoon, miten elokuvissa käymisestä on saatukin tehtyä näin monimutkaista täällä! ARG. En arvosta.

c) Piti olla joku kolmaskin valitusryöppy, mutta unohtui tässä kirjoitellessa :D Noh,jos muistuu mieleen, tulen valittelemaan!

(Laiskuus iski, en jaksa Kuvaämpäriin latailla ja käsitellä kuvia. Samaa Litóchoroa se kummiskin olisi ollut :3)

Mellakoista

Ateenassa on joka viikko tällä hetkellä mielenosoituksia. Ihmiset eivät tykkää, kun valtio haluaa leikata palkkoja, sosiaalitukia ja ties mitä, saadakseen kiinni EU:n asettamat tavoitteet. Keskiviikkona taksit olivat lakossa, perjantaina metrot eivät kulkeneet 24 tuntiin. Suurin osa lakoista tuntuu keskittyvän Ateenaan ja myös Thessalonikissa kuohuu jonkin verran, mutta ainakaan elämään kylässämme se ei ole vielä vaikuttanut.









(Kuvat edelleen itävaltalaisten kameroista)

Seminaarissa

Tällä viikolla oli Mid Term Seminar Ateenassa. Matkustimme tiistaina 6 tuntia bussilla kohden Etelä-Kreikkaa ja tänään illalla palasin tuossa äskettäin. Kämppis ottaa vasta klo 22 bussin, joka on joskus neljän aikaan aamuyöstä täällä. Itse tulin suosista aikaisemmalla bussilla. Oli aikas tööt olo, kun edellisyönä nukkunut jotain 5 tuntia. Ei vanha jaksa enää.







Oma kamerani on edelleen rikki, eikä uutta ole vielä täällä, joten kuvat on ripattu itävaltalaisten EVS-tytsyjen kameroista. i) Ylimmässä vähän seminaarin possea, ii) keskimmäisessä yöllinen Akropolis kukkulallaan ja iii) alimmassa kuvassa on kannullinen rakia hunajalla tarjoiltuna tietenkin lämpimänä. Näitä joimme muutaman kannullisen porukan kesken Ateenan yössä :)